FIN Sain juuri soiton Espoosta, jossa Devilish Antarctica eli Armi oli käynyt Vanhapellon Päivin silmäsyynissä ja saanut saman lausunnon kuin kaksi vuotta sitten eli silmät täysin terveet! Hienoa!! COLA-testikin lähti samalla kohti Saksaa. Saara, Armin omistaja, kehui kovasti eläinlääkäriasema Vetsetin tehokasta henkilökuntaa, joka oli soitellut jopa Kuopion Tuhatjalkaan ja pyytänyt ohjeita COLA-testin lähettämiseen. Se kun ei ole minkään labran virallisilla listoilla ja suurin osa elänlääkäreistä ei ole tuosta testistä kuullutkaan! 

ENG I just got a phone call from Espoo, where Devilish Antarctica aka Armi's had her eyes screened by Päivi Vanhapelto. Just like two years ago, her eyes were found clear and healthy! Great!! Also a COLA-test was ordered and the urine sample was sent to Germany. Saara, Armi's owner, recommended the Vetset Veterinarian clinic, they had really efficient staff who had even called to veterinary clinic Tuhatjalka in Kuopio to found out how the COLA-test is ordered. The test is not very commonly known and most veterinarians say they wont do it.

FIN Eilen käytiin kolmen koiran kanssa silmäpeilattavana, kun Helinin Outi järjesti SuKoKan jäsenille joukkotarkastuksen Tampereella, jossa silmät tarkisti Per Axelsson ja polvet kopeloi Lotta Axelsson. Hyviä tuloksia saatiin roppakaupalla, kun ensin Mila todettiin terveeksi sekä silmien että polvien osalta ja seuraavana myös Reea samoilla tuloksilla. Viimeisenä pöydälle nostettiin Tessa, joka oli silmäpeilauksessa nyt neljännen kerran elämänsä aikana. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2007 ja tuloksena oli terve, ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Seuraava tarkastus oli vuonna 2009 ja järkytys oli melkoinen, kun eläinlääkäri totesi, että ei tämä kyllä terve ole. Silloin ei itselläni ollut mitään tietoa koirien silmäsairauksista, koska eihän irskeillä ole mitään koskaan ollut ja muutama kasvattaja oli sanonutkin, että ei niitä kannata edes tarkistaa. Muistan vain, että ell. Sanna Elfving sanoi, että silmät heijastavat ja kun itse kysyi jotain kaihista, niin Sanna korjasi, ettei tässä kyse ole kaihista vaan PRA:sta ja kyseli, mikä on suvun status ko. sairauden suhteen. Kun kuulin, että PRA tulee sokeuttamaan koiran, kyselin kauanko siinä kestää ja Sanna kertoi, että se hieman riippuu taudin muodosta eli varsinaista ennustetta emme saaneet. Vuotta myöhemmin käytin Tessan Nurmen Heikin peilattavana, tarkoituksen saada varmuus PRA-lausunnolle, Tessa kun oli ensimmäinen suomalainen ja tiedustelujen mukaan kolmas irski maailmassa, jolla ko. sairaus on todettu ja lisäksi hieman tietoa, millä nopeudella Tessan sairaus etenee. Kun Heikki katsoi Tessan silmät, hän kysyi, että onko silmät peilattu aikaisemmin - on, vastasin. "Onko näistä sanottu jotain aikaisemmin", kysyi Heikki. "On", vastasin. Ensimmäinen arvio oli, että kyllä hän varmaan nämä silmät laittaisi PRA-epäilyksi. Hän myös sanoi, että muutokset eivät ole mitenkään tyypillisiä PRA-muutoksia, vaikkakin muutoksia siellä selvästi on ja heijastavia alueita silmänpohjalla löytyy. Kerroin, että aikaisempi lausunto oli ollut PRA-sairas, ja lopulta myös tuolloin Tessa sai PRA-sairas-lausunnon. Sen jälkeen sitten ajattelin odotella hieman pidemmän aikaa ja katsoa, miten Tessan näkökyky heikkenee ja käyttää se sitten uudelleen peilattavana. Olen tässä parin vuoden aikana ihmetellyt, että ilmeisesti Tessan sairaus etenee todella hitaasti, koska Tessassa ei näy mitään muutoksia ja jos en tietäisi, että se tulee sokeutumaan, en osaisi sitä sen käytöksestä sanoa. Ja ollut hyvin tyytyväinen siitä, että koira itse ei tunnu sairaudestaan kärsivän. Eilen sitten sainkin tähän ihmettelyyni vastauksen - Tessan näkökyky ei tule silmässä olevien muutosten takia heikkenemään eikä koira tule sokeutumaan!!! Muutoksia siellä on edelleen ja se sai maininnan molemminpuoleisesta retinopatiasta. Hyperhyporefleksiivisiä alueita molemmissa silmissä on, mutta ei missään tapauksessa PRA:ta. Silmän verisuonet ovat täysin normaalit ja ne olisivat jo surkastuneet tai surkastumisesta olisi jo jotain merkkejä, jos kyseessä olisi PRA. Kyllä oli aika hieno fiilis lähteä peilauksesta kotiin! Nyt sitten yritetään päästä Kennelliiton silmäpaneeliin ja saada selvyyttä, mitä siellä silmissä oikein on!

ENG Yesterday three dogs were health checked with great results. First Mila and Reea were eyescreened and knee inspected with healthy results. Then Tessa was eye screenned for the fourth time! First time was 5 yrs ago and she was found healthy. Then two years later she was diagnosed with PRA which was quite a shock! A year after that she got another PRA diagnosis, eventhough the veterinarian said the changes are untypical for PRA and he first thought he might put it down with PRA suspicious. I wanted to wait couple of year and watch how Tessa's eye sight would deteriorate and then take her to eye screening to see how fast the desease is spreading. I have been saying that I'm very glad that the PRA seems to be progressing very slowly as I am not seeing any signs that Tessa's eye sight is getting worse. And after yesterday I know why - the changes in her eyes will never make her go blind! She does have changes in her eyes, but she does not have PRA!! The blood vessels in her eyes are perfectly normal and if she would have PRA the vessels would have already athrophied. I was so glad when I was driving home! Now I'm trying to get Tessa Finnish Kennelclubs eye screening panel to determine what she has!

FIN Devilish C-pennut tulivat viikko sitten 12 viikon ikään ja oli siis ekan rokotuksen aika. Tänään tuli sama 12 viikkoa täyteen Riesalle, joka kävi myöskin piikillä. Pennut ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin, kaikilla painot viiden kilon päälle, Kallu suurimpana jo lähemmäs 7 kiloa. Korvat ovat nousseet kaikilla ylös, muutamalla on jouduttu laittamaan myös liimaan, kun ovat nousseet jo turhankin paljon. Itse olen tästä korvien liimaamisesta sitä mieltä, että jos korvia ei tarvitse liimata, ne saavat olla luomuna. Jos korvat alkavat harottaa, ne pistetään liimaan ja katsotaan taas liimauksen jälkeen, miltä korvat näyttävät ja onko liimaukselle tarvetta. Lola nosti korvansa keskelle otsaa jo 10 viikkoisena ja ne laitettiin heti liimaan. Kiitokset Mimmulle liimausavusta! Kallulla ja Caprilla on korvat hieman helikopteroineet ja ne on pistetty liimaan. Pahasti nekään eivät ole  ole harittaneet, joten toivotaan, että päästään niidenkin kanssa vähällä liimauksella. Tilli ja Irma ovat toisaiseksi saaneet pitää korvat luomuina, Irmalla korvat nousivat viimeisimpänä ja näyttävätkin tällä hetkellä todella hienoilta.

Riesa riehuu täällä kotona ja Reealla alkaa uutuuden viehätys pientä riiviötä kohtaa haihtua - perskules kun on kokoajan pomppimassa päälle. Tessa hyväksyy pikkukaverin jo laumaan mukaan, vaikkakin pitäähän pienelle näyttää kaapin paikka, jos se meinaa nenille hyppiä. Ulkona menee loistavasti ja Tessa on jopa alentunut leikkimään Riesan kanssa. Ulkona Riesa saa myös hyppiä päälle ilman, että siitä komennetaan, sisällä asia onkin toinen. Painoa oli tänään rokotuksilla tasan 12 viikon iässä 5,55 kg, kun isommat tytöt olivat harvinaisen tasaiset painoiltaan - Tessa 13,7 kgja Reea 13,65 kg. Riesan kanssa ollaan myös harjoiteltu ulkona kontaktin ottamista, mikä onnistuukin, jos mitään kiinnostavampaa ei ole näköpiirissä. Sisällä ollaan harjoiteltu pöydällä seisomista ja muutenkin käsittelyä - neiti kun on sitä mieltä, että mua ei sitten pidetä kiinni, jos mua ei itseäni huvita. Ja jos ei huvita, sen kyllä kuulee... Korvat edelleen hyvin, pentukarvaa on napsittu pois ja väritys on omiin silmiin tutumpi kuin se mustanpuhuva väri. Karvaa on enemmän kuin aikaisemmilla tuossa iässä, laadultaa kuitenkin ihanan karkeaa. Katsotaan, millaiseksi se tuosta kehittyy.

ENG Devilish C-puppies turned 12 veeks last week and got their first vaccinations and today Riesa had her first vaccination. Puppies have been growing nicely, all of them weighed over 5 kilos, Kallu being biggest with almost 7 kilos! All puppies have lifted their ears and few ears have already been glued. I personally think that ears will be glued only if necessary. Lola lifted her ears first - and straight on top of the forehead and they were glued. Thanks Mimmu for your help! Kallu and Capri have been glued once, hopefully there won't be need to reglue them later. Tilli and Irma are still unglued - both are looking good and hopefully they will stay that way!

Riesa is rampaging here at home - Reea has lost interest on puppy who is all over the place all the time with those nasty and sharp little teeth! Tessa has considering the puppy a part of the pack, eventhough she needs to be reminded of her place  every now and then. Outside Tessa has even played with the puppy and Riesa can even jump on Tessa without being punished. She weihed 5,55 kilos today at the vets. Older girls weiged also and were almost the same weight - Tessa 13,7 kg and Reea 13,65 kg. We've practised taking eye contact with Riesa outside and that works quite well if there is nothing more interesting on sight. Inside she has been on the table regularly learning to be handled - she is not that keen on being hold and will let everybody know that! Ears are still looking good, I've taken the dark puppyhair out and she looks nice and red at the moment. Coat seems to be harsh and there's lots of it!

Tässä kuvia savolaisten pentutapaamisesta viikko sitten ja Tillistä ja Irmasta myös poseeraukset. Riesa-pellestä kuvia joskus...

Mamma kauhukolmikon kanssa - Mom with the troubletrio! (photo: Jaanan Auvinen)

Capri & Lola, Kallu alimmaisena/lowest. (photo: Jaana Auvinen)

Lola näyttää veljelle kaapin paikan! Lola telling her brother who's the boss! (photo: J.Auvinen)

Tilli 11 viikkoa / weeks (photo: Tillin tiimi)

Irma 13 viikkoa/weeks (photo: Kasper Nyman)

FIN Viikonloppu vietettiin Jyväskylässä näytelmien merkeissä. Kaksi inttinäyttelyä, joissa molemmissa koiria yli 4000! Koko poppoo mukana, mutta vain Reea pyörähteli kehässä, muut viettivät päivää kotona vanhempieni luona. Molempina päivinä 6 irskiä kehässä, samat koirat molempina päivinä - 1 uros ja 5 narttua. Reppuli jatkoi hyviä esiintymisiään ja oli lauantaina paras narttu ja VSP. Tuomarina oli terrierispesialisti Veli-Pekka Kumpumäki.  Sunnuntaina Reea aloitti päivän aikaisin ja kävi esiintymässä Julianan kanssa 8 parhaan joukkoon junnu handlereissä ja siitä sitten rotukehään. Tuomarina sunnuntaina oli Martha Heine Saksasta, joka tykkäsi Reppulista ROPin verran! Tarkoitus oli lähteä ajoissa ajelemaan kotiin Tampereelle, mutta pakkohan se oli jäädä isoon kehään kun sinne kerrankin pääsi. Välissä käytiin kotona pissittämässä Tessa ja Riesa ja ehdittiin siinä tavata pikaisesti myös Lola, jonka korvat pistettiin toistamiseen liimaan. Neljän aikoihin takaisin kehän laidalle ja vaikka kauaa ei tarvinnut odottaakaan, ehti Reea ottaa kunnon tirsat vielä häkissä - kahden päivän näyttely junnukehineen ja riekkuminen Riesan kanssa alkoi jo näkyä. Hienosti Reea kuitenkin tsemppasi kehässä ja espanjalainen terrierispelialisti Maite Gonzalbo nappasi Reean 7 parhaan terrierin joukkoon! Sijoitusta ei tullut, mutta oli aika hienoa jatkaa esiintymistä isossa kehässä - ja seurakin oli aika komeaa! On se Reppana Ruppana vaan aika mahtava pikku terrieri!

ENG Last weekend we were in Jyväskylä, there was two CACIB shows - one of the biggest show this year in Finland, there were more than 4000 dogs both days in the ring! Six Irish Terriers in the ring both Sat & Sun - 1 dog and 5 bitches. On Saturday Reea was best bitch and BOS. Judge was terrier specialis Veli-Pekka Kumpumäki. On Sunday Reea started the day with Juliana in the junior handling and Juliana was among 8 best handlers. Straight for that ring to the breed ring. Judge was Martha Heine from Germany who liked Reea enough to put her BOB. I had planned to head back home early, but had to stay for the finals. Before the finals I had time to stop by at home and take all the dogs out for a walk and eat. I also saw Lola quickly and glued her ears. Around four I was back at the ring and eventhough we didn't have to wait long for the finals, Reea took a good nap in the box - two days at a show with junior handlin and playing with Riesa was getting the best of her. She pulled herself together so well and showed herself well and spanish terrierspecialist Maite Gonzalbo picked Reea among 7 best terriers. No placement this time, but it was quite nice to keep showing in the big ring - and in a very fine company! Reea is such a fabulous little terrier, it's a pleasure to show her!

FIN Täällä on vietetty kesälomaviikkoa kaikkea muuta kuin kesäisissä merkeissä. Märkää, harmaata ja koleaa! Loma alkoi kuitenkin aurinkoisissa merkeissä, kun lensin viikko sitten lauantaiaamuna Helsingistä Manchesteriin Englantiin ja matkasin sieltä junalla Lancasteriin. Ilma oli Englannissa lämpimämmän oloista, vaikka mittari näytti aikalailla samoja lukemia kuin Suomessa. Aurinko paistoi ja ruoho oli vihreätä, ei ollenkaan perienglantilaiseen tapaan sateista ja märkää. Määränpäänä Lancasterissa oli Keepers Cottage, Valerie ja John Kenyonin koti ja samalla Wyndam irlanninterriereiden ja lakelandinterriereiden kotipaikka. Perillä odotti myös pentuja - 3 irskityttöstä ja 3 lakelandinterrieriä ja muutama aikuinen koira. Pennut olivat 9-viikkoisia riiviöitä ja yksi irskityttösistä lähtisi mukanani Suomeen. Pennut olivat hyvin tasaisia ja niitä oli melko vaikea erottaa toisistaan. Kaikki olivat omia pentujani karvaisempia, yksi oli hieman lyhyemmässä karvassa, kaksi taas pidemmässä turkissa. Osansa varmaan teki myös se, että pennut olivat ulkona suurimman osan aikaa päivästä. Iltapäivä meni pentuja ja isoja koiria tarkastellessa. Yksi leikkityttö käytiin myös hakemassa Skotlantiin, loput pennuista jäisivätkin vielä hetkeksi kotiin.

Lauantai oli Guy Falkes-päivä Englannissa ja illalla kävimme naapurissa katsomassa ilotulitusta ja nauttimassa pöydän antimia. Ilta oli kirkas, mutta aika viileä, yöllä lämpötilakin tippui alle nollan. Aamulla matkasimme takaisin Manchesterin lähettyville seuraamaan Pohjois-Englannin Irskiyhdistyksen erikoisnäyttelyä, johon oli ilmoitettu reilu 20 irlanninterrieriä. Oli mukavaa tavata paljon uusia irski-ihmisiä koirineen, paikalla oli myös oman pentuni isukki omistajineen ja handlereineen. Fynn eli AM & GB MVA Fleet St. Fenway Fan oli myös tämän näyttelyn ROP oikeutetusti, komea hyvänkokoinen uros, joka liikkui hienosti. Fynnin 5-kuukauden ikäinen poikakin oli paikalla tutustumassa näyttelytunnelmaan, eiköhän tuostakin ryhdikkäästä pojasta kuulla vielä!

Maanantaiaamuna olikin aika suunnata kotia kohti. Aamun ruuhkat hieman säikäyttivät, vaikka aikaa olikin varattu reippaasti ajomatkaan lentokentällä. No, eipähän jäänyt turhaa aikaa odotella lentokentällä pennun kanssa. Kone tosin oli melkein tunnin myöhässä ja Suomessa olikin jo pimeää, kun pääsimme Helsinkiin. Muutaman pysähdyksen jälkeen suunta kohti Tamperetta. Reean kävin poimimassa kotiin paluumatkalla, Tessa tuli takaisin vasta tiistaina. Reealla ja pennulla synkkasi heti, kuten olin odottanutkin. Tessa vaati hieman enemmän totuttamista, sen mielestä tuollaisen riesan olisi voinut palauttaa samantien takaisin. Ulkona lenkit sujuivat heti alusta asti, mutta sisällä pidettiin aitaa välissä muutama päivä. Nyt ollaan jo sisälläkin samoissa tiloissa - Tessa tosin pitää välimatkaa pentuun, vaikka onkin jo muutamaan kertaan melkein innostunut leikkimään pennun kanssa.

Matkalla Suomeen * On the way to Finland

Saa nähdä, millaiseksi tämä pieni tyttönen kasvaa. Karvaa tulee varmasti olemaan enemmän kuin näissä tämän hetkisissä pinserimallisissa irskeissä eli pitää opetella trimmaamaan ihan oikeasti. Korvat neidillä on toistaiseksi erinomaisesti, ei tarvetta liimapurkille. Saa nähdä pysyvätkö noin vai pitääkö liima kaivella esille. Nimi tuotti ongelmia, mutta toistaiseksi neiti opettelee tunnistamaan nimeä Riesa. Kiitokset Valerielle ja Johnille vieraanvaraisuudesta ja tästä hauskasta, reippaasta pennestä!

Leikkiä Reean kanssa * Playing with Reea

Rottakoira * Ratdog

ENG I've had the last of my summer vacation this week - the weather has been far from it! Wet, grey and bleak! Vacation started out very sunny as I flew to Manchester, England and took the train to Lancaster. I spent few days with Valerie & John Kenyon in their home at Keepers Cottage. They had both Irish and Lakelandterrier puppies and I got to take home one of the Irish Terriers. Only few days in England but lots of activities - puppies, adult Irish Terriers at Keepers Cottage, Guy Falkes' day and fireworks and North of England Irish Terrier Association's Championship Show on Sunday. There I got to see the puppy's sire AM & GB CH Fleet St. Fenway Fan "Fynn" who was BOB among a bit over 20 Irish Terriers entered to that show. Handsome, good sized and balanced dog who moved very well. On Monday I flew back to Finland with the little girl. Reea has welcomed the little girl very well, Tessa has taken her time to get used to the little nuisance. It will be exciting to see how she will develope in the next few months - she will definatly have more coat that the pincherlike Irish Terriers I'm used to so I need to learn how to trim properly! I had some trouble naming her but at the moment she is getting to used to being called Riesa (nuisance in Finnish).  I thank Valerie and John for their great hospitality and this funny and cheery little puppy!

Kaikki kolme samassa kuvassa * All three in the same picture

ENG Puppies have moved to their new homes this weekend. I drove to Kuopio on Friday and most of the puppies were picked up on Saturday. Kallu aka Devilish Caol Ila had gone already but came to visit on Saturday and Capri aka Devilish Caipirinha stayed until Sunday night. All puppies have nice homes and I do hope to hear from them often and also see at least few of them in the show ring in the future. I wish the puppies and their families all the best on their journey together. New pics have been added to the puppies' own pages. Tonttu seemed quite relieved to get rid of the puppies and she also had to gave up of her beard and some of her coat. She seems very fit after the puppies and was full of energy. Reea and Tonttu had fun running around in Liisa's fenced backyard on Sunday morning.

Reea ja Tonttu kirmaamassa / running

Tonttu ja pennut ulkoilemassa / Tonttu and puppies outside

Reea ja Kallu tutustuvat / Reea & Kallu getting to know each other

Äiti ja tytär / Mom and daughter - Tonttu & Capri

FIN Pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa viikonloppuna. Ajelin perjantaina Kuopioon luovuttamaan pentuja ja suurin osa pennuista haettiin lauantaina. Kallu eli Devilish Caol Ila oli jo lähtenyt aikaisemmin, mutta tulio vierailulle lauantaiksi ja Capri eli Devilish Cipirinha lähti vasta sunnuntai-iltana. Kaikki pennut löysivät todella mukavat kodit ja toivon kuulevani uutisia usein ja muutaman varmaan tapaan näyttelykehissäkin tulevaisuudessa. Toivotan kaikille pennuille ja niiden uusille perheille onnea yhteisellä taipaleella. Muutama uusi kuva on lisätty jokaisen pennun omille sivuille. Tonttu tuntui helpottuneelta päästessään eroon pikku piraijoista. Parta ja osa karvoista jäivät trimmipöydälle ja rouva siistiytyi kovin. Tonttu on hyvin sutjakassa ja hyvässä kunnossa pentujen jälkiltä ja täynnä energiaa. Reea ja Tonttu spurttailivat Liisan aidatulla takapihalla sydämensä kyllyydestä sunnuntaiaamuna.

ENG Puppies turned 5 weeks today and have been practising posing for the last week with Jaana. Only few weeks and they are off to their new families.

FIN Pennut täyttivät tänään viisi viikkoa ja ne ovat harjoitelleet jo viikon ajan seisontaposeerauksia Jaanan kanssa. Uskomatonta, että vain parin viikon kuluttua pennut lähteävt jo uusiin perheisiinsä. Kyllä aika menee nopeasti! Rekisteröinti on tehty ja pennut pitäisi ilmaantua muutaman päivän sisään myös KoiraNetiin.

Devilish Cabernet

Devilish Caipirinha "Capri"

Devilish Caol Ila "Herra C/Mr. C"

Devilish Champagne

Devilish Chardonnay

FIN Pistäydyimme Ahvenanmaalla Eckerössä lauantaina inttinäyttelyssä Tanjan kanssa. Koiria oli mukana kolme, Reea, Viggo ja Wintry. Ärjy oli tapansa mukaan täynnä tavaraa ja toimi luotettavaan tapaansa kulkuvälineenä ja myöskin hotellina tällä reissulla. Eckeröhön oli ilmoitettu 7 irskiä ja kaikki olivat myös paikalla. Kolme urosta, avoimessa luokassa Mild Red Againsallflags eli Aggy ja valioluokassa Viggo ja Merrymac I R A. Tuomari, norjalainen Per Iversen antoi kaikille kolmelle ERIn ja SAn. Ykkösenä MM IRA, toisena Viggo ja Aggy kolmantena. Serti ja CACIB meni MM IRAlle ja siitä tuli samalla Suomen muotovalio. VACA Viggolle ja varaserti Aggylle. Nartuissa Reea ja avoimessa luokassa kisannut, omaa silmää erityisesti miellyttänyt MM Koh-I-Noor saivat ERIn ja SAn, MM-koira oli paras narttu ykkönen ja Reppana toinen. Taas tuomari moitti lyhyttä karvaa, vaikka pohjavilla onkin jo peitossa. HItaasti kasvaa tänä syksynä. Wintrylle ERI2 avoimesta luokasta ja veteraaniluokan Merrymac Keltic Pride EH. Aikaa kun oli, jäätiin katsomaan ryhmät ja shoppailemaan sekä jutustelemaan. Kiva oli katsella ryhmät, kun irski sijoitui RYP4:ksi. Camillalle kiitokset seurasta näyttelypaikalla. Tässä linkki Tanjan kertomukseen meidän matkasta.

Ja sitten loppuun tuoreita kuvia Kuopiosta, missä kvintetti on pyörähdellyt ekaa kertaa pihalla! Kuvien (C) taas Jaana Auvinen.

ENG I stopped by Eckerö in Åland on Saturday with Tanja and 3 dogs - Reea, Viggo & Wintry. There was a international CACIB show with 7 Irish Terriers entered. Judge Per Iversen picked handsome Merrymac IRA BOB and Merrymac Koh-I-Noor whom I liked very much BOS. MM IRA also became Finnish Champion. Reea was 2nd best bitch and Viggo 2nd best dog, both with resCACIB. Wintry got Exc2 from open class, no CQ this time and Mild Red Againstallflags "Aggy" was best dog#3 with resCAC. Eight year old bitch Merrymac Keltic Pride was shown in the veteran class with very good. As we had time we stayed to watch the finals - it was nice to see MM IRA place 4th in the terrier group under Matti Luoso.

And then some fresh photos from Kuopio - the puppies have been out for the first time! Copyright Jaana Auvinen.

Maitobaari on avoinna pihalla - Milk bar is open outside

Champagne & Capri - vai olisko toisin päin? - or the other way around?

Chardonnay

Chardonnay, Champagne & Mr C

Taas Herra C - Mr C again